Aarteita, aarteita!!

Kävimme eilen mummolassa. Sieltä sitä löytyy vaikka mitä ihanuuksia! Ja peräkärry olisi tarvittu, jos kaikki olisi mukaan halunnut. Mutta autosta vaan penkit nurin, ja ikkunanpokat ja muut aarteet kyytiin!!!





Ihanaa, näitä olen odottanut jo koko talven. Olen odottanut, että lumet sulaa sen verran jotta saan pari seivästä verhotangoksi. Kankaankin olen ostanut jo aikaa sitten...Eteiseen siis kaksi heinäseivästä ja sammaleenvihreää kangasta verhoksi.

Nämä sinisävyisest ovat aikoinaan olleet vanhan tuvan ikkunat. Olenkin näitäkin jo odotellut pidemmän aikaa, nämä saavat uudet elämän taulunkehyksenä, taulukin on jo valmiina. Kunhan sekin projekti aikanaan valmistuu...Minulla on outo tapa aloittaa kymmenen eri projektia, ja sitten mielialan tai tarviketilanteen mukaan niitä työstän, miten milloinkin sattuu hyvälle tuntumaan.

Tämän kaunokaisen aion asettaa ulos alppiruusujen sekaan. Viime kesänä aloitin sellaisen sammalprojektin, josko tänä vuonna sen saisin valmiiksi. Kunhan lumet sulaa, laitan siitäkin sitten kuvia.

Tämä taasen on jo vanhempaa mallia, 50-luvun alusta. Tässä kuvassa ei taida näkyä, mutta liitokset on tehty puunauloilla! En ole vielä varma, mihin tämän sijoittaisin, taivasalla tämä ei enää säily. Eikä tätä henno maalata, on niin kaunis ajan patina.

Ihanaa, sain vanhan maitotonkankin!!! Ajatella, että maito vietiin 50-luvulla tienlaitaan näillä tällaisilla tonkilla. Olen muuten itsekin saanut kunnian opetella lehmän lypsämistä, sekä käsin että koneella. Ne oli aikoja ne...silloin kyllä maitoauto jo haki tilalta maidon. Harmi kun maailma muuttuu niin hurjaa vauhtia.

Kevätkollaasi

Tänään on satanut räntää koko päivän, ja satoi myös koko viime yön. Vähän piti piristää tunnelmaa....Puput korissa on meidän lasten pääsiäiskori, ihme jos siinä on suklaan suklaata enää pääsiäisenä. Ei sen puoleen, minä taidan olla se meidän perheen "herkkupylly". Sydämet olen joskus ostanut kirpputorilta, ne ovat niin herkullisen värisiä! Ja helmililjoja olla pitää, kun lumet on vielä maassa ja kevätkaipuu iskee...Narsissit ovat löytäneet paikkansa poikien vanhoista maihareissa. Olen säästänyt heiltä monet "monot", niihin on kätevä istuttaa milloin mitäkin, kun niissä jalankokoakin löytyy...

Tuo pieni verso ruukussa on pieni ihme. Se on inkiväärin verso. Istutin jo talvella inkiväärin juuren multaan, ja monta kertaa olin vähällä nakata sen roskiin, kun mitään ei tapahtunut. Sitten vaan yhtenä päivänä, kas kummaa, siinä oli jotain. Ehkä se halusi odottaa kevättä, ennenkuin uskalsi työntää versonsa.

Kaikille tänne piipahtaneille ihanaista viikonalkua, kevään ja pääsiäisen odotusta!

Ensimmäinen risutyöni

Tässä se nyt sitten seisoo, ihka ensimmäinen itsetehty risutyö. Lauantai meni kuin siivillä risutyön parissa. Tämä oli mielenkiintoinen projekti jonka haluan ehdottomasti kokea uudelleen. Ei tästä nyt tullut ihan salonkikelpoista, mutta hei! - se on minun itseni tekemä, en olisi uskonut moiseen pystyväni. Ja opin matkan varrella monta pientä kikkaa, joita tulen toteuttamaan sitten seuraavissa risutöissäni. En ole vielä varma mihin ikkunan sijoitan, sille olisi niin monta paikkaa. Ehkä minun täytyy tehdä toinen! Kiitos kaunis Sinisen Enkelin Lennulle ihanasta lauantaipäivästä. Kiitos kaikesta naurusta, kiitos maittavista tarjoiluista.