Ihanaa, näitä olen odottanut jo koko talven. Olen odottanut, että lumet sulaa sen verran jotta saan pari seivästä verhotangoksi. Kankaankin olen ostanut jo aikaa sitten...Eteiseen siis kaksi heinäseivästä ja sammaleenvihreää kangasta verhoksi.
Nämä sinisävyisest ovat aikoinaan olleet vanhan tuvan ikkunat. Olenkin näitäkin jo odotellut pidemmän aikaa, nämä saavat uudet elämän taulunkehyksenä, taulukin on jo valmiina. Kunhan sekin projekti aikanaan valmistuu...Minulla on outo tapa aloittaa kymmenen eri projektia, ja sitten mielialan tai tarviketilanteen mukaan niitä työstän, miten milloinkin sattuu hyvälle tuntumaan.
Tämän kaunokaisen aion asettaa ulos alppiruusujen sekaan. Viime kesänä aloitin sellaisen sammalprojektin, josko tänä vuonna sen saisin valmiiksi. Kunhan lumet sulaa, laitan siitäkin sitten kuvia.
Tämä taasen on jo vanhempaa mallia, 50-luvun alusta. Tässä kuvassa ei taida näkyä, mutta liitokset on tehty puunauloilla! En ole vielä varma, mihin tämän sijoittaisin, taivasalla tämä ei enää säily. Eikä tätä henno maalata, on niin kaunis ajan patina.
Ihanaa, sain vanhan maitotonkankin!!! Ajatella, että maito vietiin 50-luvulla tienlaitaan näillä tällaisilla tonkilla. Olen muuten itsekin saanut kunnian opetella lehmän lypsämistä, sekä käsin että koneella. Ne oli aikoja ne...silloin kyllä maitoauto jo haki tilalta maidon. Harmi kun maailma muuttuu niin hurjaa vauhtia.
11 kommenttia:
En ymmärrä miten en saa noita kuvia oikein. Yritin laittaa kuvat juuri oikeaan järjestykseen, mutta aina ne tulee postauksen alkuun ja joudun vetämään ne oikealle paikalle. Ja sitten ne ei enää avaudu isommaksi. Mitä ihmettä teen väärin, ottaisin mielelläni neuvoja vastaan!!!
Heips ystäväiseni!
Ihania aarteita olet saanut, voi että kun olisikin mummola missä käydä aarrejahdissa. Nuo pokat on kyllä ihkuja.
Huomenna kun tullaan teille niin katsotaan yhdessä tuo kuvajuttu, jospa se siitä selkiintyisi.
Voi että mua jänskättää tulla...kun sulla on mulle jotain kivaa, hih. Oonko vähän lapsellinen?!
Öitä!
Ihanaa kun sinä osaat ottaa nämä koneet..tehdään yhdessä postaus. Juu, lammas on marinaadissa, kakku on hyytymässä, ja punaviiniäkin löytyy (jos en tänään kaikkea juo..ei vaine).Eli tervetuloa huomenna!!
tulin kurkistamaan blogiisi! kiva kun kävit, ni löysin minäkin tieni tänne:)
meilläkin oli edellisessä kodissa heinäseipäät verhotankoina! ja meillä oli seipäitä koko eteisen seinät täynnä....ne vaan on ihania ja maitotonkat:)
täytyy vielä tutkia blogiasi tarkemmin!
-malla-
Ihanaa nostalgiaa, tulee lapsuus mieleen.Pokat on haavena mullakin.
Mukavaa yhdessäoloa teille Lennun kanssa.Pitäkäähän lystiä.
Voi mitä aarteita! Ikkunanpokat on tosi ihania :) Mukavia pyhiä!
Voi kuinka kauniita kuvia! Heinäseipäät, ikkunat ja maitotonkat ovat myös minun sydäntäni lähellä. Sinulle olisi tunnustus blogissani!
Onpas kivoja löytöjä! Olen myöskin viehättynyt ikkunapokiin, en vain ole vielä löytänyt mieleisiä.
Ihania aarteita olet löytänyt mummolastasi.
Minulla on paljon lapsuusmuistoja mummolasta ja silloin 60-luvullakin vielä mummolassa maito vietiin maitotonkassa maitolaiturille tienviereen. Olin aina mukana navetassa ja maitoa viemässä ja se oli silloin niin jännää:):)
Ihania, kauniita ikkunapokia. Näitä löytyy meidänkin maalta. Ja tuo maitotonkka on tosi tuttu. Veimme sellaisella maitoa maitolaiturille vielä 60-luvun lopussakin. Olivat kokoa 40 l ja 20 litraa.
Voi miten kivoja esineitä..ihana idea tuo verhotanko seipäästä..tosi makee!!!!
Lähetä kommentti