Askarteluja

Jeanne -lehden innostamana (ja samaa tekniikkaa käytti myös Ulla-Kristiina Kattojen yli-blogissa) olen sormet liimassa askarrellut munia ja sydämiä. Ensin tein vain munia (niistä laitan kuvia enempi lähempänä pääsiäistä), sitten innostuin kokeilemaan samaa teknikkaa myös sydämiin.

Ja voi kuinka pidänkään näistä sydämistä. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen ja näitä voi koristella niin monella tavalla, itse tykästyin kuva-pitsi -yhdistelmään.

Aion kyllä kokeilla sydämiin myös juuttinarua yms. Kunhan saan lisää valmiiksi
niin laitan sitten kuvia.
Ja näitä voi pitää esillä ihan mihin vuodenaikaan vain,
tuntuu että munat kuuluvat vain pääsiäisen yhteyteen.

Näitä on niin helppo ja mukava tehdä....ostin valmiin sydänpohjan (styroxia). Liimasin siihen
erikeeper-vesiseoksella käsintehtyä paperia. Saman asian ajaa myös mulperi-paperi ja on paljon
halvempaa, ja oikeastaan mikä tahansa paperi käy, vaikka vanhan lehden sivu.


Sitten liimasin samalla seoksella netistä tulostetun kuvan, ja sitten vaan haluamat koristeet.

Olen askarrellut myös pieniä munia. Niihin liimasin samalla tekniikalla kuin sydämiin ihan

vaan vanhan lehden sivua, jonka olin repinyt suikaleiksi. Tein meriheinästä pienen pesän

munille ja pesä munineen lintuhäkkiin. Näistä ei kylläkään taida tulla tipuja.....(kuten kävi

minun huovutusmunalleni...naurua)

Olen onnistunut saamaan käsiini vanhoja mustavalkoisia valokuvia sukulaisistani.

Näitä liuskoja minulla on kymmenkunta ja kuvia on molemmin puolin.

Yleisesti ottaen en tunne kovinkaan monta

näistä kuvista, tästä liuskasta kylläkin tunnistan mummoni ja pappani.

Aion ruveta selvittelemään näiden ihmisten nimiä. Yritin irroitellakin kuvia pahvista, jotta olisin

nähnyt lukeeko kuvan takana mitään valaisevaa, mutta ainakaan eka yrittämällä kuva

ei irronnut rikkoutumatta. Onnistuisikohan liotus...?

Munasta tulikin tipu!

Ostin kaupasta sellaisen valmiin huovutuspakkauksen, josta oli tarkoitus tulla kaksi munaa...
Aloitin keltaisesta munasta, neulalla vaan nopeasti, nopeasti, yhä nopeammin tököttelin.

En ole muuten ikinä ennen huovuttanut yhtään mitään, eikä siinä pakkauksessakaan mitään kummempia ohjeita ollut, kuvia vaan, ihan vaan puolustuksekseni...

Kun sitten olin koko keltaisen langan siihen munaan tökötellyt (kun en tiennyt pitikö koko määrä käyttää vaiko vain osa!), niin se muna ei näyttänyt kenenkään meidän mielestä enää munalta,
ja kaiken lisäksi se valmis muna-aihio oli jotenkin oudosti pehmennyt johonkin...outoa!

Kun aikani olin sitä harmissani omasta osaamattomuudestani pyöritellyt, niin mieheni keksi että siitähän tulisi tipu!!! Ja niin siitä tuli sitten tipu. Pöyhötin vielä tipulle "tukkaa", koska se
ei todellakaan ollut mikään tavallinen tipu.

Toista munaa tehdessäni aloitinkin sitten huomattavasti varovaisemmin, ja lankaa jäi todella reilusti yli. Kukkia siihen en kyllä enää jaksanut värkkäillä kuin yhden.

Onko noissa huovutusjutuissa aina se aihio valmiina, vai pitäisikö itse osata muokkailla mitä haluaa, esim. jokin eläin tai vaikka sydän?

Tässä sairaslomalla ollessani sain idean laittaa tuon vanhan ikkunan seinälle. Se on ollut pystyssä olohuoneen nurkassa jo vuoden verran. Ja ilman tukea on kyllä ihan hyvin pysynytkin, ehkä vähän vinossa...että sen verran painavat on pokat siinä.

Isäntä ei ensin ajatukselle lämmennyt, mutta kun tarpeeksi kauan pyysin, niin tarvikkeet seinälle ripustamiseen ostettiin. Se ei ollutkaan ihan helppo juttu...ja ihan rupesi jo säälittämään

kun olin sitä vaatinut. Mutta niin vain se nyt seinällä on. Ja miehen mielestä saa luvan pysyäkin,

ei ole kuulemma mitään asiaa ainakaan puoleen vuoteen pyytää sitä alas...heh heh.

Ja tulihan se nurkkaus nyt paljon valoisammaksi, ja nyt voin ruveta etsimään siihen lattialle jotain kivaa lipastoa...Ikkunan koristamista pitää vielä miettiä, nyt laitoin vain kukat ikkunalle.

Olisiko ideaa laittaa jokin kiva tapetti esim. pala taivasta...

Askarteluja ja ostoksia

Tänään päätin pitää kaupunkipäivän. Olin jo pitkän aikaa haaveillut Ajan patina-kirjasta,
ja kävin sen nyt ostamassa. Siinä on aivan ihania askarteluohjeita, joita jotain olen jo
kokeillutkin, niistä postaan vähän myöhemmin.

Kävin myös kirpparilla, mutta kerkesin käydä vain yhdellä, mikä sinänsä oli onni...
kaikki rahathan sinne olis mennynnä...

Tämän ihanan metallisen laatikon sieltä löysin, tämä oli kylläkin ihan uusi tavara, ja hinta arvatenkin sen mukainen, 12 euroa. Tähän aion laittaa askartelukankaita, helmiä, nappeja, pitsejä yms.

Löysin paksusta lasista tehdyn kuvun.
Se oli hassusti teipattu ja kotona yllätyin, kun sen sisältä löytyi tuollainen pienempikin kupu!

Ja ostin myös uushopea -lautasen. Siinä on teksti UKIN LAUTANEN no 157 ja vuosiluku 1966,
mitä lienee tarkoittaakaan. Lautanen on siitä hauska, että siinä hohtelee sinisen eri sävyjä.
Pitsipaidan ostin eurolla, en itselleni, vaan aion käyttää sen askartelussa...

Olen innostunut askartelemaan rautalangasta, kiitos Lennun askartelupäivän! Kruunuja olen tehnyt jo kolme, ja sydämiäkin muutaman.

Tytölläni on ihana helmikokoelma, ja häneltä olenkin saanut kauniita helmiä.

Ostin muuten sieltä kirpparilta helminauhankin, söpön

marjapuuron värisen, sitä pitää kokeilla seuraavaan sydämeen.

Olen ehtinyt tuunata myös seuraavan lampunvarjostimen. Tämän päällystin kankaalla

ja siihen päälle pitsiverhon palanen. Ja vähän helminauhaa...Yksi rautalankasydän helmillä

ja kankaasta tehty "ruusu" saavat toimia koristeena. Vielä olisi kaksi varjostinta jäljellä,

ja niitä tuunailen kun inspis iskee.

Ja yksi varjostinhan on lähdössä arvonnan voittajalle

tuunattavaksi, että muistakaahan osallistua arvontaan, muutama päivä vielä aikaa!!!

Palkinto ja askartelua

Posti toi tänään yllätyksen! Sydän, jonka olin voittanut Näperryksiä laidasta laitaan-blogista,
on aivan uskomattoman ihana. Juuri minunoloinen, kiitos Hannele. Ja paketista löytyi myös makea yllätys-voi että rakastan suklaata!
Sydämen laitoin nyt ensin kokeeksi peikonoksalle keikkumaan, pitää vielä miettiä jääkö se siihen, vai laitanko johonki muualle. Ja suklaa....se on jo syöty!

Tänään pidimme ystäväni Lennun kanssa askartelupäivän. Aamupäivä meni kuin siivillä.

Lennun hyväksi havaittu pionin "resepti" tuli kokeiltua. Olin itseasiassa tosi tyytyväinen aikaansaannokseeni.

Minä tein pionin vanhasta hamekankaasta. Se oli jotain taftin tapaista, ohutta kuitenkin.

Eli leikataan sopivan kokoisia ympyröitä, ja sitten vaan poltetaan reunoja kynttilällä varovasti. (Todellakin varovasti, sillä kangas meinasi koko ajan syttyä!) Keskelle ompelin napin.

Pionin ohje löytyy myös Lennun Miss Marple -blogista.

Kokeilin myös tehdä ruusun terälehtiä tyttöjen vanhan takin vuorikankaasta, niistä tuli suloisia.

Askarteluja

Tänään askarreltiin äitienpäiväkortteja. Meillä piti olla oikein rattoisa askartelutuokio äidin ja lasten kanssa. Rattoisa tuokio kyllä olikin, mutta vain yksi lapsista halusi askartelemaan....

Mutta korteista tuli oikein kauniita mummoille lähetettäviksi. Taiteltiin vain paperinaruja kukiksi ja liimattiin aaltopahville. Niin yksinkertaista, mutta herkkää ja kaunista.





Tämä ikkuna on sitten minun askarteluni. Tämä on se ikkuna, jonka sain mieheni kotipaikalta. Ikkunan liitoksiin on käytetty puunauloja, valmistettu kuulemma 50-luvulla. Mietin, mihin ikkunan laittaisin, ja lopulta päätin sijoittaa sen eteisaulan seinälle, se kun sattui olemaan ihan tyhjänä. Lennulta sain siihen todella kauniin pitsin, joka on kuin tarkoitettu vanhalle ikkunanpokalle. Seinään jäi vielä paljon tyhjää tilaa, siihen aion laittaa vanhoja ruosteisia esineitä, heti kun isäntä vaan kertoo mihin kohtaa voi naputella nauloja (seinässä kun kulkee liuta sähköjohtoja.....). Kun se on valmis, laitan sitten kuvan koko seinästä.

Ensimmäinen risutyöni

Tässä se nyt sitten seisoo, ihka ensimmäinen itsetehty risutyö. Lauantai meni kuin siivillä risutyön parissa. Tämä oli mielenkiintoinen projekti jonka haluan ehdottomasti kokea uudelleen. Ei tästä nyt tullut ihan salonkikelpoista, mutta hei! - se on minun itseni tekemä, en olisi uskonut moiseen pystyväni. Ja opin matkan varrella monta pientä kikkaa, joita tulen toteuttamaan sitten seuraavissa risutöissäni. En ole vielä varma mihin ikkunan sijoitan, sille olisi niin monta paikkaa. Ehkä minun täytyy tehdä toinen! Kiitos kaunis Sinisen Enkelin Lennulle ihanasta lauantaipäivästä. Kiitos kaikesta naurusta, kiitos maittavista tarjoiluista.