kevättä lisää ja tunnustus

Tämän suloistakin suloisemman helinä-keijun sain Aamunkukalta blogista Prinssit ja Viikarit.
Kiitos, otan mielelläni vastaan tämän taikaa täynnä olevan ihanaisen keijukaisen.


Hitsi kun on meinannu iskeä kevätkiirus. Olen niin henkeen ja vereen kevätihminen,
että kun maa on sulanut ja aurinko lämmittää, villiinnyn ihan totaalisesti ulkohommiin.
Jos en muuta tekemistä siellä keksi, niin siirtelen vaikka kiviä paikasta toiseen!

No, haravoimista olen jo jonkin verran aloittanut, mistä maa on vain vähän kuivahtanut.
Yhden uuden "käpypolun" kerkesin rustata, ja siihen rekvisiitaksi löysin vanhan myrskylyhdyn.

Olen aloittanut taas uuden kiviprojektin, niitä pitää olla ainakin yksi joka kesä...
Ihan totta, minä pidän suunnattomasti kivistä, niiden erilaisista muodoista ja väreistä.
Aivan kuin jokaisella kivellä olisi oma paikkansa, oma sanomansa.
Minulla onkin valtava varasto erilaisia kiviä kerättynä tontin laidalle...
ja silti tuntuu ettei niitä ole tarpeeksi.

Siniset astiat ja kilpikonnat pääsivät jälleen vakiopaikallensa.
Yhdeltä patsaalta oli pää tippunut talven tuiskuissa, mutta päätin antaa sille kuitenkin paikan ilman päätä.

ONNI

Lennä, lennä

hetken tulinen lintu

Tee pesä pilvien väliin

Sitä se onni on

ettei hetkeen katso taakseen

eikä eteen.

-Tommy Tabermann-

Kevät

Kevään tuleminen koskettaa, melkeinpä koskee.
Sen ääniä kuunnellessa ja muutoksia katsellessa tuntee
sielussaan kuin kipua.
Sen tuoksut saa aistit ihmeellisen kiihkon valtaan.
Keväisten tuulien puhalluksessa jääurkujen pillit
helisevät, rantojen railot laajenevat, pälvet suurenevat,
pilvilaivat seilaavat taivaalla valkoisin purjein
ja lokki liitää värähtämättömin siivin.
Kevät, minä rakastan sinua, ja kaikkia sinun värejäsi,
tervetuloa meille!!!





Tähän on vielä laitettava pari katkelmaa Liisa Akimofin laulusta kevät.
En tiedä mikä tässä laulussa saa sydämeni heittämään kuperkeikkaa, hyppimään tasajalkaa ja varsinkin juuri keväällä.
Vaikka ei tämä niin iloinen kevätlaulu olekaan, ja minä iloitsen keväästä enemmän kuin mistään vuodenajasta. Mutta niin se vain tekee....ja on tehnyt jo parikymmentä vuotta.

On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan.
Tuuli ei tuule
mutta sade kyllä jaksaa.
Kevät, pystynkö mitään enää antaan?
......

Sinä tarjosit salmiakkia
minä olin hölmö
panin peliin koko elämän.
Vaikka tarjosit vain salmiakkia
minä olin hölmö
panin peliin koko elämän.
.......

Kevät, sinua ihmistä pelkään.
Mä olin hölmö
otin turpiin ja selkään.
Kevät, tosiaan ihmistä pelkään.

AURINKO!

Nyt sitten tuli se aurinko tehtyä, ja on kohta syötykin! On kiva kakku, kun lapsetkin tykkää syödä. Täyte on ihanan raikasta. Banaani päällä ja keksit pohjalla antaa sopivaa makeutta. Tänään oli muutenkin ihanan aurinkoinen päivä, tuli kakkukaloreiden ohella annos d-vitamiinia ulkoilusta!

Innostuin kuvaamaan myös lumen alta paljastuvaa maisemaa. Ihan koko kroppa tärisee innosta, kun kohta pääsee puutarhahommiin.

Melkein leivontapäivä

Tänään olin aikeissa leipoa. Leipoa oikein muhkea kakku tai vaikka leipää. Mutta ulkona paistoi aurinko, oikein kirkkaasti. Oli ihanaakin ihanampi kevätpäivä! Ja sitä paitsi, olin lupautunut yksiin hiihtokisoihin...Että lopulta, ajatus suussasulavasta kakusta jäi tällä kertaa vain haaveeksi. Ensi viikolla kyllä leivon!
Näihin herkullisiin ajatuksiin lopetan tämän viikon, tämä oli kiva viikko. Oli ihana touhuta blogin kanssa ja tutustua uusiin ystäviin.


Älä huomisesta huolta kanna,
vaan elämän kuljettaa anna,
juuri sinne minne se menee.
Ota avoimin mielin vastaan uudet tuulet
ja elämän kujeet.
Kaiva esiin unelmat, kiireen alle pysähtyneet.
Unohda hetkeksi kello.
Sinulla on aikaa itsellesi-juuri nyt.

Sairaslomapäivä

Tänään tulikin sit pakollinen vapaapäivä. Nuorin lapsista on mahataudissa. Nyt on tilanne vähän rauhoittunut ja saatan tässä itsekin hengähtää. Mietin mitä tekisin ja tuli mieleen, että jos blogiin vaikka vähän kurkkaisin. Ihanaa kun tulee kevät! En malta odottaa että pääsen ulos möyrimään multaan, istuttamaan kukkia ja tonkimaan kasvimaata . Meidän piha on vasta alkutekijöissään, viime kesänä sitä vasta rupesin hahmottelemaan. Saa nähdä miten viime kesän istutukset on talven yli pärjännyt. Helmililjat onneksi vähän lohduttaa kevään tuloa odotellessa.