Niin, ehkäpä sitä itse itselleen sen kiireen tekee. Mutta kun kolme kuukautta yritin pysytellä paikallani jalkaleikkauksen jälkeen, tuntuu etten nyt haluakaan pysähtyä...Jalka on toiminut ihmeen kiitettävästi, ja olen saanut jälleen urheilla minulle tärkeiden lajien parissa.
Pihalla on kanssa tullut vietettyä aikaa ihan kiitettävästi. Vielä on ruusutarhani esittelyä vaille kesken, mutta ensi viikolla aion ottaa sen lopun projektikseni.
Kesäkukkiakin istutin (niitä laitoin ainakin näin alkuun viime vuotta paljon vähemmän, ainakin 100 euroa vähemmän...). Ja niistäkin olen onnistunut kuolettamaan jo kolme, koskakaan en muutamana aurikoisena päivänä mukamas muistanut niitä kastella...
Kasvimaan olen kanssa laittanut jo kuntoon. Perunat ja sipulit, muutamat muutkin, ovat jo kunnon taimella, retiisi jo kohta syömävalmista. Salaatti on itänyt ihmeen huonosti, samoin persilja.
Ja voi ihme piparminttua, se vaan leviää leviämistään...pitäisi varmaan ruveta kurittamaan sitä. Mutta kun se tuoksuu niin ihanalle, ja kukkiessaan tuo paljon perhosia!
Tässä pieni enkeli paistattelee päivää sammalleimujen keskellä...
Patjarikko kuuluu suosikkeihini, kukkii kauan ja kauniisti, kova leviämään....
Tässä tämän kesän kokeilu, senetti. Meinasi sekin kuolla jo kuivuuteen...onneksi pelastui!
Yleiskuvaa sammalleimuseinämästä. Olen tehnyt tämän saarekkeen turveharkoista pari kesää sitten ja tämä on muuten erittäin aurinkoisella paikalla, joten on ihme että harkot eivät ole kuivuneet ja jopa sammalkin niissä kasvaa. Seppelvarpu tykkää kanssa levitä hurjalla vauhdilla. Jäkälä sentään pysyy aisoissa. (Harmi kun kuva on vähän heikkolaatuinen, johtuu kamerasta.)
Metsämansikka kasvaa ja rehottaa. Sille olen saartanut oman alueen kasvimaaltani, hurjan suuria olivat marjat ainakin viime kesänä!
Ja ensimmäinen alppiruusuni. Tämä on muuten myös ainoa, joka jaksaa kukkia jo kolmatta kesää ja ilman lannoitteita. Enkä edes suojaa sitä talveksi. Yksi alppiruusuistani kuoli viime talvena, ja yhdestä toisesta on latvus ruskeana. Pari muuta kukkii heikosti. Ostin sitten yhden uudenkin, katsotaan miten se sitten pärjäilee..
Tämän kivipolun urakoin aikaisin tänä keväänä. Täytin pienillä kivillä ja hiekalla, ja siihen istutin mehitähteä. Hassua miten tämä kukoistaa ja voi hyvin, vaikkei ole multaa ollenkaan. Kivipolku on melkoisen pitkä, ja melkein koko matkalle istutin tuota mehitähteä.
Tämän jatkoksi tein alueen tyrni-pensaille, joita jo kaksi istutinkin. Mutta tämäkään ei ole vielä täysin valmis, joten ei ole kuva-aineistoa...
Tässä kuva vielä suloisesta pikku-Madonnasta. Tämän minulle lähetti Olivieno Olen kotona-blogista, kiitoksena pienestä palveluksesta. Olivieno, tämä on ihana, ja minun ensimmäinen madonnani, kiitos kaunis.
17 kommenttia:
Minä löysin patjarikon viime vuonna ja olen tökkinyt sitä sinne sun tänne.
Minä olen kova kastelemaan, mutta nyt sataa niin, että on tiedossa helppo viikonloppu. Joudun nyt kastelemaan paljon, koska tein tänä vuonna ennätysmäärän uusia istuksia.
Sinulla on upea sammalleimu! Ritan blogissa sitä oli jop a softina lilana.
Mukavaa viikonloppua, Keijukainen!
PS. Jestas! Sullakin on tuota lilaa, eikä pinkkiä;-)
Todella kauniita kuvia ja istutuksia. Tuo metsämansikkamätäs on ihana, itsekin suunnitellut, jospa siirtäisi pihaan niitä tien penkoilta. Lapset saisivat niitä sitten suihinsa napsia. Kauniin Madonna- patsaan sait ja ihana enkelipatsas, olen niihin heikkona. :) Mukavaa sunnuntain jatkoa!
Voi mahtava, mitä kuvia! Teille tulee kyllä upea piha. Isoa pihaa joutukin varmaan laittamaan pikku hiljaa, pienellekin pihalle saa rahaa uppoamaan tolkuttomat määrät;-) voi että tykkään tuosta mehitähti-asetelmastasi, leviääkö se tuosta ihan itsestään miten nopeasti? Tulee näyttämään mielettömän upealta. Samoin mansikat ja tuo patjarikko, ihana valkea keidas!
Oikein ihanaa viikonloppua, kiva että välillä sataakin. Luonto kiittää, ja voi katsella hyvällä omallatunnolla kisoja;-).
Teillä on upea piha! Sammalleimuun tutustuin vasta tänä kesänä nähtyäni sitä useammilla pihoilla naapurustossa ja aion sitä meillekin hankkia, kunhan ensin saamme korjattua yhden kiveyksen, jonka talomme entiset omistajat olivat laittaneet "väärin" :)
Metsämansikoiden maku on ihana, keskikesän maku.
Mukavaa sateista viikonloppua!
Kaunis puutarha ja kauniit kuvat!!
Sama tunne, että aika juoksee ja itse ei kerkiä mukana. Onneksi mies sanoo välillä, että nyt mennään vemelemään tai moottoripyöräilemään, niin silloin emännänkin on "pakko" vain olla....;D Katsella vain maisemia ja antaa ajatusten juosta, se on ihanaa!:) Nautitaan kesästä, ei kiirehditä liikaa...:)
Ps. kesäkukat ovat vielä minulla ostamatta, maanantaina siis...;D
Suloista sunnuntaita blogiystävälle!:)
Olet niin antaumuksella ahertanut ja kyllä sen huomaa niin kaunis pihasi on! Ihanat kukkakuvat! Minä täällä yömyöhään nautiskelen hiljaisuudesta, lapset nukkuu ja mies on rilluttelemassa... nämä pienet ilot, nautiskellaan!
Todella kaunis piha sinulla. Ihania kukkia ja kauniisti olet ne laittanut.
Tuo patjarikko on minulle uusi tuttavuus, mutta nyt laitan sen hankintalistalle. Tuollaista kukkaa haluan meillekkin pihaan.
Aika menee tosiaan hurjan nopeasti. Minusta tuntuu että aina on joko juhannus tai joulu juuri tulossa:)
Sammalleimureunus on sitten upea !!! Tosi kaunista olet tehnyt. Olisi kiva nähdä enemmänkin kuvia....
Jännää, että auringossa turveharkkosi ovat sammaloituneet. Yleensähän näkee niiden vain kuivuvan ja sammaleesta ei ole tietoakaan.
Meidän mökillä alppiruusu rusketti lehtiään aika pahasti kevätauringosta, kun kukaan ei ollut suojaamassa ; ) Onneksi nyt kasvattelee jo uusia lehden alkuja.
Mukavaa sunnuntaita !
Upea sammalleimumeri!! PAtjarikosta minäkin tykkään, vaan ei meinaa oikein kasvaa saati levitä meillä. Oonkohan vääränlaiseen paikkaan laittanut?! Niin kauniisti kukoistaa tuo sinun! Senetti. Aivan uutukaisuus. KAUNIS!! Jos tulee jossain vastaan, ostan takuulla! Tuo sinisen sävy on minulle kovin mieleinen:)
Meillä on viime päivät laitettu kasvihuoneeseen kaikenmoista asustajaa. Rakas sai sen valmiiksi ja ystävältä saimme eilen tomaatin, pavun ja paprikan taimia. Tänään laiteltiin yrttejä ja maissia sekä avomaankurkkua. Jännää odottelua ilmassa!
Sade teki kukkivaisille puutarhassa hyvää. JAksavat taas antaa kauneintaan! PAitsi se meidän patjarikko;)
Leena: minulla on kahdenkin väristä sammalleimua, se on ihana, kukkii hurjan kauan!
Aliisa: minulle tuota metsämansikkaa tuli peltomullan mukanan, ja sitten sitä siirtelin. Ja kuinka viihtyykään vaikka kasvaa syvässä kompostimullassa!
Aamunkukka: mehitähti on kanssa kiitollinen kasvi. Leviää vaikka kuinka, ja minulla on sitä ihan paahtavassa auringossakin, siinä sen väri muuttuu jännittävän punaiseksi. Jos olisi mahdollista, voisin vaikka antaa sitä sinulle tai lähettää, minulla on sitä valtavat määrät!
Lumiomena: viime kesänä luulin, että kaikki sammalleimut olivat mennyttä myyrien suihin. Mutta voi kuinka ne vasta innostuivatkin leviämään ja kukkimaan tänä kesänä. Pitäisi varmaan itsekin tehdä niille aina
Marge: onnentyttö, pääset päristelemään. Sitä en ole vielä kokeillut ikinä, olisi jännittävää!
olivieno: muista että vastakutsu on aina voimassa! Voit tulla koska tahansa, vaikka puutarhaani katselemaan, kahvia nauttimaan:)
Susanne: patjarikko on siitäkin hauska, että ensin se on punaisempi ja sitten muuttuu vaaleammaksi. En tiedä, johtuuko se siitä että se on minulla niin paahteessa. Se on kyllä aika "höttöinen" istuttaa.
Sariw: minäkin eka ajattelin, että hullua laittaa turveharkot aurinkoon. Mutta olen niin kokeilunhaluinen että siitä vaan. Ja kun juuri istutuskesä sattui olemaan sopivasti sateinen, harkot eivät olleet moksiskaan. Ja nyt niissä kasvaa sammalta siellä leimujen alla. Yritän nappailla enenmmänkin yleiskuvia pihasta ja laitella kuvia...
Tinttarus: kasvihuone on minun unelmani. Ihana kun sinulla on sellainen. Minäkin haluaisin todella kovasti, mutta ovat aika tyyriitä. Ja voi kun saisi vielä sellaisen vanhoista ikkunoista tehdyn...
Kyllä on kukkaa poikineen sinun pihalla. Kaunista, kaunista.
Nuo mehijutskat on tosi kivoja mun tyyliselle , unohdan kastella-tyypille, sopivia kasveja.
Ihanaa kesää sinulle.
Kaisa
Silmä lepää näitä ihania kukkakuvia katsellessa. Aurinkoisia päiviä!
Kaisa: mulla on vähän sama ongelma tuon kastelun kanssa. Saa nähdä miten käy tuon uuden ruusuprojektini...onneksi ruusut ovat ihan sisäänkäynnin lähellä,aina näkyvillä, josko muistaisin niistä huolehtia!
Anastasia: toivotaan sitä aurinkoa todella, nyt on satanut jo monta päivää!
Itsekin sain noita mehiruusukkeita pikkupuutarhaani naapurilta tänä kesänä. Puutarhani rehottaa keskentekoisena. Sinulla on kalliotakin, hienoa. Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito eikä sekään ole kovin tärkeää, mutta sitäkin kauniimpaa katsella. Omakin jalkani reistailee, joten katselen vaan satunnaisia kukkia ja suunnittelen tulevien kesien kukkaloistoa ja hedelmäpuiden satoa. Vähitellen...
Tuo patjarikko on kyllä kaunis..taitaa siirtyä minunkin ostoskoriini=)
Kukkapenkkisi ja kaikki piha-asetelmat ovat valtavan hienoja. Kauniin madonnan olet saanut Olivienolta.
Mukavaa juhannusta!
Lähetä kommentti