keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2010

Sielun ja vatsan ravintoa

Vanhat valokuvat ovat vieneet sydämeni ihan kokonaan. En saa niistä kyllikseni, mietin
niissä eläneiden ihmisten kohtaloa. Ripustin muutaman seinällä olevaan vanhaan ikkunaan,
ja varmaan innostun ripustaa niitä kohta koko seinän täyteen...(jos vähänkään tunnen itseäni).

Kuva, jossa on viisihenkinen perhe, on minulle mysteeri...miten se on joutunut mummoni kuvien sekaan, vai onko henkilöt sittenkin sukulaisia. En varmaan muuten koko asiaa näin miettisi,
mutta kuvan takana on painettu mielestäni venäjänkielistä tekstiä...Voi kun löytäisin jonkun
joka tietäisi äitini puolen sukuni historian!
Alemmassa kuvassa oleva herrasmies on paljastunut Jalmariksi, kaukaista sukua
kuulemma, mutta kukaan ei tunnu tietävän enempää tästäkään.




No, jääköön valokuvat taas kerran hautumaan mieleeni. Laitan tässä kuvaa vanhasta lipaston vetolaatikosta, jonka maalasin (tai suttasin paremminkin) valkoiseksi ja laitoin keittiön työtasolle. Tällä hetkellä siinä on kirpputorilta ostamiani ruusukuppeja yms.
Sokerikko ja kermakko on äidiltä saadut, ne ovat vanhaa Riihimäkeä.
Laatikon päällä on samoin kirpputorilta ostettu muna ja ruusukipot. En ole vielä löytänyt mieleistäni vedintä laatikkoon, ja siksipä tätä virkaa toimittaa tällä hetkellä Greengaten hiuspompula (näkyy kuvassa missä herneenversot).









Eilen rupesi sokerihammastani kolottamaan, ja ihan välttämättä halusin kahvin kanssa jotain herkkua. Siinä sitten katsomaan, mitä kaapista löytyy. Päädyin kokeilemaan tällaista tosi helppoa arkista ohjetta, ei edes vatkainta tarvittu, ja kylläpä olikin hyvää verrattuna siihen pieneen vaivaan mikä tämän tekemiseen meni. Laitan loppuun ohjeen, jos haluatte kokeilla.
Kun seuraavan kerran tätä teen, vähennän ehkäpä sokerin määrää hitusen, aika makeata!
Ja miten tämä kohosikaan, ei ihme että vuoan reunojen korkeudeksi ilmoitettiin vähintään 4 cm.



OMENA-ANSA
Pohja: 4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 dl sulatettua marg.
Puoleen pohjataikinaan lisätään:
1 tlk vaniljajogurttia
1 muna
Päälle: omenakuutioita (esim.granny smith)
500 g maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
3 munaa
Pinnalle: 1/2 pohjataikinan muruseosta
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää margariini. Jaa seos kahteen osaan ja sekoita toiseen puoleen taikinasta jogurtti ja muna. Kaada piirakkavuokaan.
Kuori ja kuutioi omena, ripottele taikinan päälle. Sekoita rahkan joukkoon sokerit ja munat. Levitä seos omenakuutioiden päälle.
Ripottele pinnalle loput pohjataikinen muruseoksesta.
Kypsennä uunin alatasolla noin 40 min. Tarjoa jäähtyneenä.



13 kommenttia:

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Omena-ansa vaikuttaa herkulliselta. Ja tuo ikkunanpoka kera valokuvien on ihana! Vaikken tunne sinua, alkoi oma mielikuvitukseni heti laukkaamaan, kun mietin tarinoita kuvien ihmisille (teen sitä samaa oman sukuni kuvien kanssa, niissä on paljon ihmisiä, joista ei enää ole tietoa).
Kauniit nuo ruusukupit!

Pajupirtin Kaisa kirjoitti...

Kyllä on ihana akkuna. Älä ihmeessä vaan tee sille mitään. Maalinrapsut on oikeissa paikoissa.

Vai et oikeen LepänKerttuset ja kärpiäiset on liikkeillä jo teillä???? Voi kun näkis.
Ehkä ne toi sulle viestiä kesästä.
Iloista loppuviikkoa.
Kaisa

Piitis kirjoitti...

Oikea shabby chic ikkuna vanhojen valokuvien kanssa..ihana.

Kiitos piirakkaohjeesta:))

Ps. kauniita askarruksia olet tehnyt, katsoin ed.postaukset, kun tuon opiskelun myötä on aika kortilla,ettei ehdi blogeissa kyläillä.

Aurinkoa viikoosi!!!

^_^Piitis

Anastasia kirjoitti...

Superihana tuo ikkunanpoka vanhoine valokuvineen! :) Ja nuo astiat on hurmaavat myös. Omena-ansaan lankesin heti... ainakin näin virtuaalisesti. ;) Uskon, että vie kielen mennessään. Nam!

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Aivan mieletön ikkunanpoka valokuvineen. Hienoja ruusukuppeja olet löytänyt kirpparilta.

Aurinkoista loppuviikkoa!

LENNU kirjoitti...

IHANA IKKUNA! Wanhat valokuvat ovat vieneet minunkin sydämeni. Niissä eletty silloinen elämä viehättää minua. Puvut, huonekalut, hiustyylit - niitä on mukava katsella.
Täytyisköhän kokeilla piirakkaa! Vaikuttaa makoisalta.

Marge kirjoitti...

Ikkunapoka vanhoine kuvineen aivan ihastuttava!
Kiitos ohjeesta!;)

Anni kirjoitti...

Ikkunapokaan vanhoine kuvineen minäkin ihastuin, siinä on jotain tosi kaunista!
Söpöjä ruusukuppeja. Minulla on samanlainen kirpputorilta ostettu muna. Jotenkin hauskalta tuntui kun tuttu muna kurkisti kuvastasi:)
Omena-ansalla on kiva nimi ja se näyttää herkulliselta!

SariW kirjoitti...

Minäkin ihailin tuota ikkunaa... kaunis patina : )
Ja suloiset ruusukupit ja -kipot !

Anastasia kirjoitti...

Blogissani on sinulle jotain... :)

Sateenkaarentaa Riikka kirjoitti...

Ihanat kuvat niin paljon tunnetta mukana. Suloista viikonvaihdetta!
Ilona

kisu kirjoitti...

Mutkien kautta blogiisi tupsahsin. Kaunista!
Aivan ihastuttava ikkunanpoka. Ja tykkään myös vanhoista kuvista.
Ihania myös alempana olevat askartelusi.
Mukavaa viikonloppua!
-kisu-

Maria kirjoitti...

Jalmari kuva on Hurmaava! :)
Ja sukuhistoria, se on jännää, pala palalta omaani olen etsinyt ja kysynyt.

Omena-ansa on hyvää, parast syksyllä oikein kirpeitä kotoisista omenoista. Siksi siinä ohjeessa on niin paljon sokeria! :)