Miten tämä aika vierii taas näin nopsaan. Tässä yksi päivä mietin tätä ajan riittämättömyyttä, sitä miten aikaa saisi lisää, edes muutaman tunnin...toivoisiko joulupukilta.

Mielessä jo käväisi josko lopettaisi tämän bloginkin pitämisen. Olen kerinnyt nykyään niin harvoin tänne päivittämään mitään, vaikka mielelläni käyn muissa vieraisilla. Sitten tulin toisiin aatoksiin, tämä on kuitenkin kuin päiväkirja, jonne voi aina tulla kun siltä tuntuu. Tänne voi aina palata.

Kun sininen hämärä laskeutuu maisemaan.

Niin ihan istahdan sitä katsomaan.

Se on vain hetken ja tuntuu kuin tekis retken

ihanaan satujen maailmaan.





Yläkuvassa on muuten löytö. QPointista löysin ihanan kynttilärasian. Siihen mahtuu yllättävän paljon, tällä kertaa laitoin siihen Partyliten kynttilöitä. Nyt polttelen sinisiä ja vaaleita kynttilöitä. Kun joulu rupeaa lähestymään, täytän rasian punaisilla. Ja rasia sopii hyvin yhteen aiemmin ostamieni kynttilälyhtyjen kanssa. Lyhdyt ostin Marjamista ja ne oli alle kolme euroa tarjouksessa. Ehkä kävisivät paremmin keittiön pöydälle kun niissä on lusikan ja veitsen kuvat, mutta ei varmaan ole niin nuukaa...pääasia on se kaunis valo, joka niistä läpi suodattuu.

Ja nyt sitten tekemään meidän iskälle kakkua. Huomenna nimittäin isi saa sänkyyn kakkua!!